HANNU SUNTIO: SUNTSA PUHUU ASIAA JA TARINOI

    HANNU SUNTIO: SUNTSA PUHUU ASIAA JA TARINOI

    Minä – sosialidemokraatti

    Hannu Suntio osaa, toimii ja välittää on vakiintunut viime vuosina iskulauseekseni. Sosialidemokraateille ovat tärkeitä työ, oikeudenmukaisuus, heikoista huolehtiminen, rauha ja solidaarisuus. Nämä asiat ja arvot sisältyvät tuohon sloganiini, eivätkä ne ole menettäneet vuoden 1903 Forssan kokouksen jälkeen ajankohtaisuuttaan, vaikka jotkut niin eri syistä haluavatkin väittää. Hyvä ja paha ovat ikuisia, vaikka ajat muuttuvat – niin jatkuu myös taistelu hyvän puolesta jatkuvan arvioinnin, päivittämisen, uudistamisen ja uudistumisen kautta laiskuutta ja välinpitämättömyyttä vastaan.

    Perustotuus on, että talous on ihmistä ja maailmankaikkeutta varten – eivätkä ihmiset ja kosmoksen rikkaudet ilman ehtoja taloutta varten.

    Elämäntyöni on olla opettaja ja yhtä kauan on kestänyt myös rakas harrastukseni ammattiyhdistystyö. Lasten ja nuorten kasvattaminen ja opettaminen on haasteellista mutta samalla rikasta ja palkitsevaa. Talous-, sosiaali- ja terveysasiantuntijat korostavat koulutuksen ensisijaisuutta kaiken hyvinvoinnin perustana.

    Omana koulu- ja opiskeluaikanani sain olla myös ihan oikea työläinen puutarhalla, paperitehtaassa ja satamassa tilapäisesti (se on: kun rahat loppuivat) yli kymmenen vuoden ajan. Tosin työläinen ja palkansaaja olen vieläkin, vaikka en haluakaan laajentaa käsitettä niin laajasti kuin jotkut poliittiset temppuilijat.

    Olen myös oppinut välittämään – sekä tiedottamaan että rakastamaan. Konkreettisimmin tämä näkyy yhteiskunnallisessa toiminnassani ammattiyhdistysten lisäksi puolueosastossa, kulttuurilautakunnassa ja seurakuntaneuvostossa.

    Johdonmukaisesti ja sitkeästi pyrin eteenpäin kansan tahdon mukaan voimavarani jakaen. Tänä vuonna ovat edessä ainakin puoluekokous- (nro 25), HOK-Elanto- ja kuntavaalit. Me matinkyläläiset teimme kolme puoluekokousaloitetta – yhden nimi on Vanhusten ja vammaisten asumisen ja turvaverkkojen parantaminen.

    Harrastan melko paljon monenlaista kulttuuria. Siispä yksi runoni, käy yhtä hyvin nimettömänä tai nimellä Oodi elämälle:

    Tartu
    käteen katseeseen
    uskaltaudu ihmiseen valoon aurinkoon
    toivoon työhön
    avunhuutojen keskellä
    hädän maailmassa
    ilo hymyilee
    rakentaa talon
    asua
    siihen
    elämän ikkunan.

    Tulosta

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    *